PRKL!
Posted 8 months ago | 6 Comments
Otsikossa oleva lyhenne tulee kuulumaan saleilla seuraavan yhdeksän kuukauden aikana useaan otteeseen, kovaa ja koko mitassaan. Olen treenannut nyt ensimmäisen kerran elämässäni todella kovaa, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Takana on kolme treenipäivää ja olo kuin junan alle jääneellä. Nyt alan ymmärtämään miksi täytyy syödä ja nukkua niin paljon kuin mahdollista. Tästä…
…ei voi toipua normaalilla offi-syömisellä ja pelkillä seitsemän tunnin yöunilla. Varsinkin hermotus on ollut kovilla ja pelastukseni on, että olen kuitenkin jokseenkin asenteella treenannut aikaisemmin. Tosin en lähelläkään tätä tasoa…
Treenipainot olleet tällä viikolla maltillisia ja on haettu pumppia ja rutistusta. Joissain liikkeissä olen saanut ylitettyä paineen ja pumpin aiheuttaman sietämättömän kivun. Kovan treenin aiheuttama pahoinvointi on tuonut välistä oksennuksen suuhun ja esimerkiksi selkätreenissä maastavedon jälkeen keskivartalon kontrolli petti täysin. Nämä kaikki ovat vain osoitusta päin persettä tehdystä aikaisemmasta harjoittelusta. Vatsalihasten laiminlyönti ja lepsut treenit kostautuvat nyt.
Treenit itsessään ovat olleet kyllä onnistuneita. Olen saanut ajettua itseni loppuun ja hieman siitä ylikin. Tosin tuossa itsensä ylityskohdassa on Make hieman joutunut tuuppaamaan… Ainoastaan suuri ruokamäärä heikentää hieman treenitehoa, sillä vaikka pidän tauon ruokailusta ennen treeniä, on vatsa jatkuvasti niin täynnä, että välistä on vaikea saada ähkyltä rutistettua asennetta.
Eilen treenivuorossa oli olkapäät, pohkeet ja pari vatsa sarjaa. Teimme kolmea sarjaa/liike ja noin 15 toistoa/sarja. Olkapäät aloitettiin pystypunnerruksella niskan takaa ja päälle pumpattiin vippareita joka suuntaan: sivuille, taljassa eteen selin maaten sekä takaolkapäille.
Päälle yksi pohjeliike, jossa ylitin kipurajan ja pohkeesta hävisi täysin tunto! Erikoinen fiilis ja vielä erikoisempi nyt päivä treenin jälkeen…
Yritän saada huomenna Malmin East Bodyn avajaisissa kuvattavan matskun tänne sunnuntaiksi, joten käykäähän kurkkimassa.
Moro ja tsemppiä!
Jukka Vihavainen
/Blog
Comments